Jumalan lain tarkoitus.
(Ote kirjasta: Olenko minä sinulle rakas. Turkka Aaltonen s.17-19)
Jumalan lain vaatimus on hirmuinen. Ainoastaan täydellinen, lainkuuliainen, esiintyminen tyydyttää sitä. Tätä täydellisyyttä ovat ihmiset janonneet lähes koko olemassaolonsa ajan. Olisihan se jotakin jos pystyisi täyttämään lain ja saamaan synnittömän paperit, joiden alareunassa lukisi ikäänkuin vahvistuksena: Vanhurskas. Tähän ryhmään kuuluvia pyhiä ei kuitenkaan ole maailman paljon ollut, kun vielä huomiodaan, että kysymys on koko ajan ihmisten omasta mielipiteestä, ei Jumalan arviosta. Valtaosa kristikuntaa on kuulunut siihen ryhmään, jotka ovat kokeneet lain vaatimukset ylivoimaisiksi. Liian pikkutarkka, kaikki elämänalueet kattava vaatimusten viidakko on selvitetty monin eri tavoin: Toiset ovat helpottaneet Raamatun asijoiden soveltamista käytäntöön ja heittäneet koko lain roskakoriin. He pyrkivät puhumaan vain Jumalan armosta ja rakkaudesta ihmistä kohtaan. Sitten on heitä, jotka ottavat toiset lain jakeet kirjaimellisesti ja toisia soveltavat hengellisesti asiaan sopivaksi. Helpommin tietysti pääset, kun jätät mietiskelyn viisaammille ja sanot kuin entinen mummo, ettet ole tehnyt mitään suurta syntiä elämässäsi!
Lain perimmäinen tarkoitus on viedä sinut Ksistuksen luo, saattaa parannuksen tekijän paikalle. Se on kokonaan toisenlainen toimiessaan, kuin ehkä odottaisit. Se on kuin Johannes Kastaja erämaassa, voimakas, toimiva ja tuloksekas. Se ei jätä sinua nukkuvaksi, ei anna välin pitämättömälle ja suruttomalle rauhaa. Me ihmiset laskisimme moniakin jo pelkän virka-asemansa perusteella taivaan kansalaisiksi. Toisaalta virheellisesti estäisimme joittenkin meneväisten menon. Mutta Jumalan laki on oikeudenmukainen, se katkaisee siivet kaikilta omilta ennakkoluuloiltasi ja vie sinut raadollisena Kristuksen jalkain juureen armoa etsimään. Kun Jeesus kastettin Jordanissa, Oli Pyhä Henki läsnä ja Isän ääni kuului taivaasta. Se osoitti, ettei kaste ole vain merkki tai kylmä suoritus. Taivaassa seurataan erittäin tarkasti näitä tilaisuuksia. Jeesus kysyi kerran fariseuksilta kasteen alkuperää, oliko se heidän mielestään ihmisestä vai Jumalasta. Vastausta ei saatu, mutta myöhempi tarkastelu osoittaa, että koko Johanneksen toiminta oli Jumalasta, myöskin kaste. Jos kerran kaste on Jumalasta on se itsessään pyhä suorittajastaan riippumatta. Muttei sekään hyödytäilman uskoa 1.Kor 10:2,5,11, joka on kaiken kristillisen elämän peruspylväs. Jälleen joudut Jeesuksenluo! Maailma on väärällään kastettuja ihmisiä, jotka eivät ole uskossa. Heitä hallitsee maailman henki, joka kyllä sallii ja toivookin heidän elävän itsekästä elämäänsä. He ovat jossain määrin samassa tilassa, kuin Johanneksen luo vaeltaneet kansan joukot-parannus oli vielä tekemättä, synti hallitsi elämää. Kaikki erikoinen kiihottaa ihmisten uteliaisuuden nälkää. Varmasti täyttyi Jordan-virran katsomokin monista, joilla oli kova ja taipumaton mieli, eikä millään muotoa haluakaan alkaa uutta elämää. Särkymättömyys on aina este Jumalan toiminalle, sillä Jumala asuu korkeudessa ja pyhyydessä ja niiden luona, joilla on särjetty ja nöyrä henki, sekä arka tunto Jumalan sanan edessä. Mutta paljon oli myös niitä, jotka tarvitsivat apua ongelmissaan. Jumalan tahdon rikkominen oli tuttua, mutta niin oli tuttua myös siitä seuraava rangaistus. ”Mitä minun on tehtävä että pelastuisin?” on hyvä kysymys jokaiselle ihmiselle jossakin elämän vaiheessa. Etsivänä voit jotain löytääkin, mutta itsetyytyväisyys on useinkin verho, joka poistuu vasta kuolemassa tuoden eteen loputtoman itkun ja vaivan.
Kun Pyhä Henki ohjaa lakia, toimii se aina kuin Johannes Kastaja. Se peljättää ja kauhistaa ja hirvittää vaatimuksineen, mutta tilaisuuden tullen se on valmis jättämään ihmiselle uutta mietittävää:
– Katso Jumalan Karitsa, joka otaa pois maailman synnin!
Tieto siitä, että hän ottaa synnit pois kokonaan ja vieläpä aivan kaikki, on ollut aukaisemassa miljoonien ihmisten tietä Jumalan yhteyteen. Jotakin tarjotaan ilmaiseksi. Merkillistä ettei mitään tarvitse antaa maksuksi – tai vielä tarkemmin, mitään et edes saa antaa maksuksi. Se on evankeliumin ihanuus. Kaikki halukkaat saavat iloita Jumalan armosta uskon kautta. Saat tulla omistamaan rahatta ja hinnatta. Mutta miten sinun tulee siihen sitten suhtautua, kun olet pienestä lapsesta saakka opetellut vastaamaan kaikesta itse! Monenkin elämä on ollut yritystä, jatkuvaa pyrkimistä kaikkialla ja päälle on tullut pistettyä se oma puumerkki- made in minä itse! Mutta kun kaikki voimasi ovat tulleet loppuun käytetyiksi ja riuhtomisesi jälkeen näkyy vain pelkkää tappiota ja epä onnistumista, silloin sinusta tuntuu hyvältä tulla Jeesuksen luo. Silloin todella odotat Jumalan ottavan sinut vastaan, sellaisenaan, ilman hyviä tekoja. Tuhlaajapojan, Luuk. 15, tie on usein raskas ja paljon voimia kysyvä. Mutta vielä suurempia voimia vaatii mennä iseensä ja tunnustaa syyllisyytensä. Siinä se tie kyllä jo häämöttää Isän kotiin,pitäisi vain ottaa ja lähteä!
Keskuudessamme kulkee tänäänkin tuntematon Jeesus, jonka vaikutus tuntuu tänäänkin kovin merkityksettömältä. Tässä valossa väite, että Jeesus tulee olemaan kerran koko näkyväisen maailman hallitsija, tuntuu yliammutulta. Miksi kaikki sitten on näin? Miksei Jeesus astu esiin ja ilmoita olevansa Jumala, niin kaikki uskoisivat häneen? Miksi Jumala edellenkin käyttää välikappaleita, jotka johtavat hänen luoksensa – väkijoukon seassa kulkee Jeesus!? Se on Jumalan tapa hoitaa asijoita. Hän on avannut vain yhden kanavan yhteyteensä. Se on täysin päin vastainen kuin sinun olemuksesi. Se on syntiinlankeemuslahjana saamasi ylpeyden vastakohta, nöyrtymisen kautta löytyvä armon tie Jumalan valtakuntaan. Tai oikeastaan vielä yksinkertaisemmin, kysymyksessä on Raamatun piirretyn Jeesuksen elämän kaareen omakohtainen yhtyminen. Toisin sanoen samaistuminen siihen, mitä jo kerran on tapahtunut, mikä jo kerran on ollut todellisuutta. Usko on tässä mielessä tiedettäkin parhaimmillaan, kun se on saman toiminnan jatkuvaa uusiutumista. Eikä tämä ole vain teoriaa, keskuudessamme kulkee tänäkin päivänä ihmisiä, jotka ovat saaneet Jeesukselta elinvoimansa. Heidän elämänsä noudattaa Raamatuun piirrettyä muotoa.
Moni ihminen etsii elämäänsä tarkoitusta ja merkitystä. Toisille se tuntuu olevan oikein elämän tehtävä. Aistinautintoja pyritään herättelemään ja aika tuntuu rahan ohella olevan ainoa, joka saa pitää hillitsijän roolin tässä ruletissa. Etsijöitä löytyy myös kristillisen elämän alueella: Välistävetäjiä, hyödyn tavoittelijoita, pyrkyreitä ja on jopa vilpittömiä ristin tien kaipaajiakin. Se on itsessään jo Jumalan Hengen työtä, että sinä etsit Jeesusta, ehkä et aina osaa edes nimetäkään tätä kohdetta. Mutta kuitenkin sinulla on ehtymätön tarve päästä lopputulokseen ja varmuuteen. Totuus on askarruttanut Pilatuksen lisäksi monia muitakin. Jumalan ilmoittama totuus Jeesuksen muodossa on joutunut yleismaailmallisesti ristiin naulittavaksi. Nimi kiristillisyyttä on ilmeisesti vieläkin enemmän kuin luullaan. Onpahan sitten keskustelun aihetta helvetissä, jos kärsimyksiltään kerkiää!!
